Eka kuukausi takana

Helou helou!!

Pitkästä aikaa täällä! Sanon tän joka kerta, mutta aika menee niin nopeesti. Nyt mulla on pitkästä aikaa hetki aikaa hengähtää kotona, kävin ostamassa hedelmiä ja tein smoothien, kuuntelen musiikkia ja tulin kirjottelemaan teille. En tiiä mistä näitä kiireitä tulee, aamusta yöhön (aamuun jos jaksaa) olisi menoa ja meininkiä ja tekemistä, kouluunkin tuntuu välillä ettei ehtisi mennä. Hahah niin outoa.. Mutta niin parasta! Täällä on tosiaan välillä jo päivisin ihan kesäkelit ja pääosin kaikki sujuu hyvin. On kavereita, espanja paranee päivä päivältä ja kaikkea kivaa tapahtuu. Ens viikolla tulee eka kaveri Suomesta käymään, jeeeee!

Viikonloppu meni Lissabonissa, laitan siitä kuvia erikseen vielä, mutta sen sanon jo nyt, että oli ihana viikonloppu! Tosi raskas, koska mentiin koko ajan ympäriinsä ja nähtiin kolmen päivän aikana älytön määrä kaikkea ja jalat, pää ja koko kroppa oli aivan kuollut kun pääsin kotiin sunnuntai-maanantai välisenä yönä klo 04.00. Lissabon on mun mielestä tosi kaunis ja tunnelmallinen kaupunki, siitä tulee välillä ihan San Francisco mieleen! Kolme päivää oli ihan liian vähän olla siellä. Tutuistuin niin moneen uuteen ihmiseen taas ja meillä oli niin hauskaa! Puhuttiin just tyttöjen kanssa, miten hassua että täällä tutustuu joka päivä ihmisiin kun taas normaalielämässä saa ehkä muutaman oikeesti uuden ystävän vuodessa.. Mutta reissukuvat puhukoon puolestaan sitten. :)

Maanantaina oli väsymyksestä huolimatta aika mennä treenaamaan ekaa kertaa kuukauteen! Voitte kuvitella miten huikea fiilis oli. Ajattelin aloittaa kevyesti ja mennä cycling-tunnille, no ennen tuntia olin jo into piukassa odottamassa, tunnilla piti tuttuun tapaan mennä eturiviin ja eihän siitä rauhallisesti ottamisesta tullut mitään. Täysillä vedettiin ja oli niin hauska huomata, että samalla tavallat ohjaajat vetää kielestä ja maasta huolimatta! Sieltä tuli tutut polkeepolkee jaksaajaksaa jutut espanjaksi ja tsemppihuutoja. En tosiaankaan tajunnut kaikkea, mutta pääkohdat tuli selviksi. On parhautta saada vähän normaalimpi arki tännekin! Tai ei tätä normaaliksi voi millään kutsua, mutta edes sinnepäin.. 

Koulu sujuu omalla painollaan. Välillä luennoilla en tajua mitään, välillä vähän enemmän.. Mutta päätin, etten ota siitä stressiä. Täällä ollaan ensimmäisenä hakemassa kokemuksia ja oppimassa kieltä, jos ei muuta niin tän kevään jälkeen mulla on ainakin paljon uusia ystäviä ympäri maailmaa! Ja jos siinä tilanteessa ei sitten ole paljon opintopisteitä, niin ei se paljon mua haittaa. ;) yleisesti tykkään kyllä mun kursseista ja niille on kiva mennä, kiinnostavia ne on vaikka ei kaikkea ymmärräkään!

Tästä tuli nyt aikamoinen sillisalaatti, halusin vaan tulla moikkaamaan ja kertomaan, että elossa ollaan! Koulun, treenien ja reissujen lisäksi elämään täällä kuuluu edelleen illanvietot tapaksien merkeissä, eilen ja maanantaina oltiin taas istuskelemassa. Myös juhlat kuuluu iltoihin, tänään olisikin tarkoitus nähdä eka yksi kaveri ja sen jälkeen suunnata muiden kavereiden kanssa Graneroon keskiviikkojuhliin. Huomenna aamupäivällä on tän viikon viimeinen luento ja sitten onkin taas viikonloppu! 

Palataan taas! En oo unohtanut Suomea, vaikka onkin niin kiire, että skypettämiseen on välillä vaikea löytää kaikille sopivaa väliä.. Besos <3

Ps. Loppuun vähän biisejä, mitä täällä nytkin fiilistelen ;) jos ette oo kuunnellut, niin 50 Shades of Greyn soundtrack on muuten niin hyvä! Itse leffa... Mutta se musiikki!