Una noche en Granada

Yksi täysin tavallinen ilta Granadassa. San Miguel Alto, auringonlasku, Albaycinin tunnelmalliset kujat, parhaita ystäviä, valokuvia, höpöttelyä ja vielä yhdet tapakset. Ulkona ihanan lämpimässä ja leudossa kesäyössä. Nämä on näitä iltoja, jotka vaan on täydellisiä yksinkertaisuudessaan. Niin kotoisaa, niin mukavaa. <3

One night in Granada. San Miguel Alto, sunset, lovely small streets in Albaycin, best friends, fotos, gossiping and tapas. In a warm summer night. These are the nights that are so simple but exactly that why so perfect. <3

Outside the comfort zone

Kuten aiemmin kirjoittelin on ajatukset viime aikoina karanneet ihan omille teilleen ja oon pohtinut niin menneitä kuin tulevinakin asioita. Elämässä ei koskaan tiedä mitä tulee tapahtumaan, ja on mun mielestä vaarallista elää ns. "sitten kun"- ajatusmallilta. Oon aiemminkin sanonut, ettei täysin oikeaa aikaa tehdä jotain ole. Ennen esimerkiksi aina ajattelin, että haluan asua ulkomailla, mutta en laittanut tikkuakaan ristiin lähteäkseni. Mietin aina, että odotan kunnes on oikea aika. Tavallaan nyt varmasti oli juuri oikea aika lähteä, mutta Suomessa ollessa muistan vielä epäröineeni oliko sittenkään tämä just oikea valinta lähteä vaihtoon. Kaikki nää epäilyt kuitenkin liittyi siihen omalta mukavuusalueelta pois liikkumiseen ja askeleeseen kohti tuntematonta. 

On totta, että kaikki taika tapahtuu poissa mukavuusalueelta. Jo pelkkä adrenaliini, joka tulee uusista asioista ja seikkailuista saa aikaan ihmeitä. Puhumattakaan mitä ne seikkailut tuo tullessaan ja miten se epävarmassa maastossa liikkuminen opettaa omasta itsestä ja maailmasta. Facebook kertoi mulle viime viikolla, että oon ollut jo neljä vuotta kaveri Ankin ja Oskun kanssa, jotka on mun kavereita työajoista laivalla. Voin vieläkin muistaa sen fiiliksen, kun sain heiltä kaveripyynnöt ja olin niin jännittynyt ennen ensimmäistä kahden yön työvuoroa laivalla. Olin ollut siihen asti töissä K-kaupassa ja yhtäkkiä keväällä päättänyt hakea laivalle kaverin kannustamana. Mulla ei ollut aavistustakaan millaiseen työympäristöön, millaisten ihmisten kanssa ja millaiseen työhön olin ryhtymässä, mutta koska kaipasin vaihtelua ja seikkailua, olin vain miettimättä sen enempää valmis ottamaan yhteyttä pursereihin ja niin mulle aukesi paikka Finnlinesin miehistössä.

Nyt jälkikäteen oon aivan todella iloinen, että rohkeasti miettimättä sen enempää lähdin laivalle ja oon myös erittäin kiitollinen kaikesta, mitä ne kaksi kesää laivalla mulle opetti, millaisia ihmisiä tapasin ja millaisen elämäntyylin näin. Olin ekana kesänä 19-vuotias ja elänyt kyllä suoraan sanoen todella suojaisaa elämää, aina samojen luokkakavereiden kanssa, samassa kaupungissa, samoissa porukoissa. En itseasiassa osannut kuvitella edes muunlaista elämää kuin omani :D näin jälkikäteen ajateltuna tosi hassua.. Ekojen päivien aikana laivalla olin oikeasti aivan pihalla ja hämmentynyt kaikesta, mutta seurasin vain muita ja yritin pitää pokerinaaman ja olla kuin kaikki olisi ihan perussettiä mullekin. En tiedä, mahtoiko mennä läpi yhtään, mutta ekan viikon jälkeen oli jo paljon helpompaa. 

Noiden vuosien jälkeen tulikin jotenkin vaikeampi lähteä uusille tuntemattomille alueille. Ehkä koska ikää tuli muutama vuosi enemmän, opiskeluja oli takana pari vuotta lisää ja ehkä koska ympäristön paineet oman alan työn löytämisestä ja siitä "miten pitäisi olla" rajoitti mielikuvitusta. Rohkeus lähteä pää edellä uusiin kokemuksiin, oli ne hyödyllisiä tai ei, jotenkin katosi.. Oli helpompi elää turvallista elämää ja valmiiksi tehtyjä polkuja pitkin, vaikkei se aina tuntunut miellyttävältä tai tuonut iloa. Toivon, että tän vaihdon myötä oon löytänyt uudelleen sen rohkean seikkailijan, joka ei välitä muiden mielipiteistä tai siitä mikä on järkevää, vaan menee oman fiiliksen mukaan sinne, mikä tuntui parhaimmalta. Muistelen vieläkin ekaa laivakesää ja sitä riemua, mitä se työ ja työympäristö toi!  Voi vaan toivoa, että tulevaisuus tuo mulle eteen sellaisen työn, josta saa samanlaisen tunteen.

Ulkomailla asumisen lisäksi oon vihdoin löytänyt tai keksinyt myös muita juttuja, joita haluan tehdä, ja niitä kohti onkin vaan nyt rohkeasti uusi suunta. Jos silloin 19-vuotiaana olisin kuunnellut muita, muiden suunnitelmia ja mikä on järkevää, voi olla että kaikki huikeat kokemukset olisi jääneet välistä. Ajatuskin siitä nostattaa kylmät väreet huonolla tavalla.. Joten tästä lähin reippaasti mukavuusalueen ulkopuolelle, siellä on vaikka mitä mahtavia juttuja, ihmisiä ja kokemuksia odottamassa meitä <3

You can find me where the music meets the ocean

Portugalin paratiisirannat kutsuu! Ollaan aamulla lähdetty viideltä Granadasta ja edessä on noin kolme päivää seikkailua Albufeiran rannoilla. Tänään tiedossa veneretki, tutustuminen luoliin ja veneestä hyppimistä. Rannat on parhautta!

Ihanaa viikonloppua murut!

Paradise beaches in Portugal are calling for me! We left Granada at five in the morning and this weekend will be all about adventures in Albufeira. Today a boat trip, exploring caves and jumping from the boat! Beach, air and sun - all I need.

Have a lovely weekend!

Keep on exploring

Pari viikkoa sitten yhdellä paluumatkalla juteltiin niitä näitä yhden matkakaverin kanssa, esimerkiksi mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä, minne matkustaa ja missä asua. Hän oli jo valmistunut koulusta ja juttujen perusteella ehtinyt kierrellä aika paljon maailmaa. Itse pohdiskelin sitten ääneen, miten olisi kiva tehdä harjoittelu tai lähteä töihin ulkomaille ja mietin mahdollisia kohdemaita. Ja sitten tää mun matkatoveri sanoi jotain, mikä oli musta aika ajatuksia herättävää:

"Just keep on traveling. Don't stay in one place just because you think you love that place. There are too many places to love in the world and you need to see them."

Photo @ Juan Daniel Leaño// The Skyline Of My Mind

Oltiin juuri myöhään illalla ajamassa takaisin kotiin ja ympärillä oli juuri sopivan öinen tunnelma pohtia näitä sanoja. Toi on niin totta. En vieläkään tiiä, miten hän saattoi löytää niin täydelliset sanat kuvaamaan fiilistä.. Nyt aina jos on meinannut iskeä kova totuus kotiinpaluusta, oon aina miettinyt noita sanoja. Tulee olemaan vaikeaa lähteä täältä ja jättää kaikki ihmiset ja osa itsestä tänne, mutta toi ajatus auttaa. Ennenkaikkea pitää hymyillä, koska niin paljon kivaa on tapahtunut ja tän ajan perusteella voin todellakin sanoa, että elämä osaa yllättää! :)

Vielä ei oo aika miettiä kaikkea, mitä oon täällä vaihdossa oppinut, sen aika tulee vähän myöhemmin. Tässä vaiheessa voin kuitenkin jo sanoa, että vaihtelu kannattaa aina. Se miten päivänsä viettää, on se miten elämänsä elää. Ei oo yhtä hetkeä, joka olisi toista parempi aika tehdä jotain. Jos haluaa etsiä tekosyitä, niitä tulee aina löytymään. Joskus vaan täytyy luottaa siihen, mitä oma vaisto sanoo eikä antaa toisten vaikuttaa. Kun on ollut pitkään paikallaan, on kuitenkin välillä vaikea tietää, mitkä ajatukset on omia ja mitkä muiden. Siinä vaiheessa viimeistään on aika tehdä muutos johonkin suuntaan. Uudet ihmiset ja kokemukset opettaa aina jotain, joko maailmasta tai omasta itsestä ja matkustaminen avaa silmät ihan uusille asioille ja näkökulmille. On niin monta tapaa olla ja elää. 

One night driving home with new travelmates we talked about life and future dreams and plans. I said I would like to make an internship or work abroad and was thinking outloud. Then my new friend said something that really made me think.. The night was dark and bright and it was the perfect time to think about the meaning of what he said. I still don't know how he could find the exactly right words to say.. 

"Just keep on traveling. Don't stay in one place just because you think you love that place. There are too many places to love in the world and you need to see them."

Now every now and then when I've felt sad about leaving home I have been thinking about these words. It will be hard to leave this life, all my friends and a part of myself but most of all we should be happy of the time we've spent here, the great memories and friends made here. After this I really can say that life can surprise you! :) Yet is not the time to think what this time abroad has taught me but already I can say that change is always good. The way you spend your days becomes how you spend your life. There is no right time to do anything, there is just time. And sometimes you just have to trust your instincts.. Sometimes when you've spent too much time in one place it becomes hard to know which thoughts are your own. Then it's time to make a change. New people and experiences always teach something about yourself or the world and you see everything from a new point of view. There are so many was to be and live.

Three last photos: Pinterest

Heart of Andalucia

Sevilla on Espanjan neljänneksi suurin kaupunki ja Andalucian pääkaupunki. Kaupungilla on pitkä ja värikäs historia, mikä näkyy edelleen kaupunkikuvassa ja tekee Sevillasta monipuolisen ja eloisan matkakohteen. Sevilla sijaitsee yhden Espanjan tärkeimmän joen, Guadalquivirin, varrella, minkä ansiosta kaupunki aikoinaan alkoikin kasvaa ja on siitä syystä nykyään yksi Euroopan historialtaan rikkaimpia kaupunkeja. Sevillasta löytyy merkkejä niin roomalaisten, maurien kuin arabienkin vallasta. Historiallisia rakennuksia ja monumentteja on paljon ja koko kaupunkikuva on täynnä entisaikoijen merkkejä.

This weekend we finally went to Sevilla with Pipsa and Roxanne. And I love love loved the city!! Filled with exiting history, lovely buildings, the contrast between burning hot citylife and the green parks and fountains.. Such a beautiful city! Sevilla somehow was really peaceful. On Saturday evening we just sat on the street and listened to a street artist playing violin and enjoyed the atmosphere. We also did sightseeing: Plaza de España, Maria Luisa Park, the Cathedral and Alcázar.. And then we just walked the streets, found dream apartments and small cafés and restaurants.. We tried also to go to Isla Mágica but finally ended up just walking besides the beautiful riverside. All in all a fun and relaxing weekend!! :)

Sevilla oli meidän to do-listalla jo pitkään, helmikuussa ekan kerran mietittiin sitä, mutta silloin päädyttiin kalliin hinnan vuoksi Malagaan. Nyt kuitenkin päätettiin lähteä, aikaa ei enää ole hukattavaksi! Ja voi kyllä kannatti mennä!! Sevilla on niiin kaunis kaupunki, rakkautta ensisilmäyksellä. En varmaan ikinä oo nähnyt niin paljon vanhoja korkeita kivitaloja, jäätävän suuria monumentteja, leveitä katuja, vihreitä puistoja, suihkulähteitä, vaaleanpunaisia ja liiloja kukkasia puissa ja niin kiehtovaa tunnelmaa kaupungissa. Kaupungin monivaihteinen historia tekee paikasta erityisen kiehtovan. Oli myös uskomatonta, miten paljon puistoja, vihreyttä ja vettä kaupungissa oli! Sevilla on Espanjan kuumimpia kaupunkeja, kesäisin lämpötilat nousee kevyesti yli neljänkymmenen ja nyttenkin keskipäivän jälkeen oli 35 asteen paikkeilla. Kaupungissa näkyykin vastakkainasetteluna auringonpaahtamat kadut ja puistojen sekä suihkulähteiden muodostamat keitaat.

Me lähdettiin Pipsan ja Roxannen kanssa lauantaiaamuna Blabla-autolla kohti Sevillaa ja matka sujui tosi kivasti. Paikanpäällä suunnistetiin hostellille, joka oli keskustassa ja lähdettiin heti kiertelemään kaupunkia. Yöpymispaikoissa kirjautumiseen tarvitaan yleensä passi, jota mä ja Pipsa ei tietenkään oltu muistettu... Ajokortti ei kelvannut todistuksesta, mutta onneksi meidän molempien kämppikset oli kotona ja he lähettivät meille kuvat passeista, minkä perusteella sitten pystyttiin todistamaan henkilöllisyys. Ekana päivänä kierreltiin vaan kaupunkia, käytiin Plaza de Espanalla, Maria Luisan puistossa sekä jokivarressa kävelemässä. Käytiinpä kääntymässä myös Isla Mágicalla, jossa on huvipuisto. Naurettavan korkeiden hintojen takia ei kuitenkaan menty sisään.. Aiheutettiin myös hilpeyttä paikallisissa, kun yritettiin napata taksia eräältä valtavalta autotieltä.. Kyseessä oli varmaan yksi suurimmista kaduista, millä ei niin vain pysähdytä. Ei saatu taksia siitä, mutta sen sijaan moni autoilija naureskeli ja punaisissa liikennevaloissa muutama viittoili, että nyt olis hyvä aika juosta auton kyytiin, jos halutaan. :D

Sevillassa olisi lauantaina ollut myös jotkin festarit, mutta vaikka eka mietittiin sinne lähtöä, lopulta päädyttiin vain syömään meksikolaisessa ravintolassa. Hyvä päätös, koska sunnuntaina herättiin aikaisin ja lähdettiin taas seikkailemaan kaupungille. Nyt vuorossa oli Katedraali sekä Alcázarin linnake ja puutarha, jossa myös Game of Thronesia on kuvattu. Istuttiin myös terassilla aivan Arco del Postigon ja Atarazanes Reales de Sevillan vieressä. Arco del Postigo on siis 1200-luvulta peräisin oleva portti, jonka läpi kaupunkiin on kuljettu ja Atarazanes Reales on aivan portin vieressä oleva alue, joka 1200-1500-luvuilla toimi telakkana. Seuraksi terassille saatiin myös kaksi jätkää Granadasta, jotka olivat olleet festareilla ja joista toiseen tutustuttiin perjantain Nerja-retkellä. 

Oli ihana ja rentouttava viikonloppu! Niin kauniita maisemia ja rakennuksia, rauhallinen tunnelma ja hyvä fiilis. Lauantai-illalla istuttiin kadunvarrella varmaan puoli tuntia kuuntelemassa yhtä katusoittajaa viulun kanssa ja vain fiilisteltiin kaupungin tunnelmaa. Ei liikennettä, vain puheensorinaa, öisen kaupungin syke, juuri sopivan lämmin ilta ja hyvää musiikkia. Oli mahtavaa. :)