Sunday morning

Huomenta ja ihanaa sunnuntaita :)

Täällä on päivä aloitettu parhaalla mahdollisella tavalla, eli chillailemalla sängyssä ja syömällä hyvää aamupalaa. Oikeastaan aloitin päivän kyllä eilenkin samalla tavalla! Sunnuntait on ihan parhaita päiviä mun mielestä, en voi ymmärtää, miksei joku tykkäisi niistä. Sunnuntait on tarkoitettu rennolle olemiselle, instagramin ja pinterestin selailulle, pitkille aamupaloille tai brunsseille. Kahville kavereiden kanssa, treenaamiselle ja kävelyretkille. Leffoille ja uuden musiikin etsimiselle, leipomiselle ja uusien ideoiden keksimiselle. Ja jos olisin kotona Suomessa, niin ehdottomasti meidän kissan kanssa leikkimiselle. Kuulostaa aika huippupäivältä eikö?? Joskus sunnuntai on ihana pyhittää vaan omalle itselle ja omalle ajalle. Ainakin ite kaipaan sellasta ihan täysin omaa aikaa vastapainona kaikelle sosiaalisuudelle ja tapahtumasta toiseen menemiselle, vaikka juuri sellaisestakin nautin myös ihan älyttömästi. :)

Stay tuned, koska illalla on tulossa blogiin pieni kooste ekoista viikoista ja ensivaikutelmista Uppsalassa!

Weekend in Barcelona

Takaisin arjessa! Viikonloppu Barcelonassa oli mitä parhain.. Toistan itseäni ja samaa virttä, mutta oli niin ihana olla takaisin Espanjassa!! Heti siitä hetkestä alkaen, kun lentoemännät puhuivat espanjaa, tuli fiilis, että olisi menossa toiseen kotiin. Miten hyviä muistoja tulikaan mieleen, kun istuttiin iltaa uudella porukalla ravintolassa ja tutustuttiin toisiimme tai kun lähdettiin kiertämään kaupunkia ja etsimään ihania terasseja. Viimeisenä iltana mentiin vain neljän hengen porukalla alueelle nimeltä El Raval, jonka pääaukio muistutti mua paljon Granadan kotiaukiosta, Plaza Bib-Ramblasta. Siellä oli jopa koju, joka myi samanlaisia öljyjä, hennavärejä ja teetä kuin Granadan pikkukaupat! Siellä istuttiin ulkona pienen pöydän ääressä ja tilattiin pöytä täyteen eri tapaksia: katkarapuja, patatas bravas-perunoita, munakoisoa, guacamolea, mustekalaa, croquetteja, oliiveja, manchego-juustoa.. Tapasten jälkeen jatkettiin kävelyä kohti rantaa ja satamaa, chillailtiin pienillä markkinoilla ja seurattiin paikallista menoa. Oli siis aika täydellinen viimeinen ilta! Juuri tuollainen hengailu oli Granadassa parasta.

Noin muuten reissu oli sekoitus työtä ja huvia. Tehtiin hommia workshopeissa, joiden aiheina oli tietenkin yritys ja sen kehittäminen. Oli tosi kiinnostavaa kuulla sekä alkuvaiheista että miettiä tulevaa, varsinkin kun oon vasta niin vähän aikaa ollut mukana kuvioissa! Paljon inspiraatiota ja hyviä ideoita tuli esille näiden päivien aikana. Aloitettiin reissu huikealla aamupalalla Arlandan Clarion-hotellissa ja samalla oli ensimmäinen workshop. Perillä Barcelonassa oli jännittävä tilanne, kun meidän koneen laukkujen joukosta ilmeisesti alettiin etsimään epäiltyä laukkua.. Sain heti hoitaa asioita espanjaksi ja selvittää suuntaan jos toiseen, mitä oikein tapahtuu. Hälytys oli kuitenkin väärä ja päästiin jatkamaan iltaa rennoissa merkeissä. Menee matka aika hauskaksi, kun koko ajan on 21 eri mielipidettä ja ajatusta :D välillä tuntui, että oltaisiin oltu luokkaretkellä! Yhtä hyvä fiilis ainakin oli, kuin luokkaretkillä joskus :)

Lauantai-iltapäivä ja ilta olivat vapaata, joten käytettiin aika hyväksi lähtemällä keskustaan. Ihan älyttömän hyvin muistin vielä neljän vuoden takaiselta reissulta kaupunkia, joten löydettiin aika helposti paikkoja. Iltapäivä vietettiin ihanalla terassilla  Barri Goticin lähettyvillä ja illalla oli mahtavan päivällisen aika koko KitchenTime-tiimin voimin. Pahamaineinen ilta, jonka ansiosta mun puhelin lukkiutui, mutta loppu hyvin kaikki hyvin! Sunnuntai puolestaan kului väsyneissä merkeissä rannalla ja hotellilla chillaillen ja tiimihenkeä parantaen ja maanantai aamuyöllä olikin aika suunnata takaisin Uppsalaan ja töiden pariin.

Takana on siis mahtava reissu, josta ei voisi olla kiitollisempi! Täällä on hieno porukka töissä ja on kyllä ilo olla osa porukkaa. Näinkin pieni reissu latasi akkuja paljon ja nosti sekä inspiraatiota, että intoa työtä kohtaan hurjasti. Kunhan pääsee matkasta aiheutuneen Espanja-kuumeen yli, niin alkaa arki taas hymyillä entistä leveämmin! :D

Shake away

Shake away - Michael Patrick Kelly

Ihana herätä aamulla ilman herätyskelloa siihen, että aurinko paistaa suoraan sisään. Barcelonan matka oli maailman paras, España te quiero mucho. Kevät tulee. Perjantaina ehkä terassin ja grillikauden avajaiset. Puhelin toimii. Jännittäviä juttuja edessä ja kesäksi ihania suunnitelmia. Aika mukava keskiviikko aamu, jos tarkemmin ajattelee.

Illalla blogiin tulossa Barcelonan reissujuttuja! :)

New hoods

Tiedättekö sen fiiliksen, kun yhtäkkiä tajuut saavuttaneesi jotain, mitä oot tavoitellut tietoisesti tai tiedostamatta jo pidemmän aikaa? Mulla kävi niin tässä pari iltaa sitten. Olin kävelemässä töistä kotiin, sateisen päivän jälkeen ilta-aurinko paistoi ja oli yksi niistä täydellisen tuntuisista kevätilloista. Olin just instagrammannut kuvan  ja liittänyt mukaan kuvatekstin my new hoods. 

Ja sitten se iski. Se fiilis, että täällä mä nyt asun!! Ruotsissa. Tekemässä oman alan markkinointihommia. Startup-vaiheen yrityksessä. Huipputyypeiltä vaikuttavien työkavereiden kanssa! Täähän on just eikä melkeen sitä, mitä oon halunnutkin tehdä?! Just se juttu, jonka kirjoitin syksyllä tämän vuoden tavoitteeksi, ja se juttu, johon uuden vuoden lupauksissa lupasin panostaa. 

Mitä hittoa ihmettä! Miten tähän tilanteeseen on päästy?

Lopputulos on monen asian summa ja jossakin tuolla taka-ajatuksissa on varmasti vaikuttanut se, että oon jo pidemmän aikaa miettinyt asumista Ruotsissa. Panostin siis kerrankin täysillä hakemuskirjeeseen ja tein pientä ekstraakin. Se kannatti, koska sen seurauksena oli kaksi skypehaastattelua ja lukuisia sähköposteja, joiden lopputuloksena täällä nyt ollaan. Opin tästä ainakin heti jo sen, että jos jotain haluaa tosissaan ja tarpeeksi, sen eteen kyllä on valmis paiskimaan hommia.

Oon siis markkinointiharjoittelijana yrityksessä nimeltä KitchenTime. Suomessa vielä ei niin tunnettu, mutta Ruotsissa mainetta niittänyt keittiötarvikkeiden verkkokauppa, joka on yksi Ruotsin nopeiten kasvavimmista nettikaupoista. Meitä on toimistolla töissä reilu 20 tyyppiä eri tehtävissä: löytyy markkinointia, ostopuolta, asiakaspalvelua, logistiikkaa ja teknologiaa. Keski-ikä yrityksessä lienee alle 30, tosin joukkoon mahtuu muutama vähän vanhempikin. Yleinen fiilis toimistolla on älyttömän hyvä, niin hyvä että oon ollut siellä joka päivä vähintään 9h eikä ole tehnyt edes tiukkaa! KitchenTimen perustajat on molemmat nuoria miehiä, joiden menoa on tosiaankin inspiroiva katsoa. Ihan huikea draivi ja molemmat niin älyttömän mukavia, että tämä on kyllä malliesimerkki siitä, miten pitkälle voi päästä olemalla hyvä tyyppi!

Ainakin ekan viikon perusteella oon vakuuttunut siitä, että tästä tulee huippukesä. :) välillä tietty tulee hetkiä, kun tuntuu, ettei osaa mitään ja kaikista vähiten ruotsia ja markkinointia. Espanjan ajoilta muistan nää fiilikset paremmin kuin hyvin, ja tiiänkin niiden menevän kyllä ohi yhtä nopeasti kuin ne tuleekin. Nekin fiilikset kuuluu tähän ulkomailla asumiseen ja opettaa vielä enemmän kuin ne pelkät hyvät fiilikset.

Huomenna me lähdetäänkin tällä työporukalla sitten kohti Barcelonaa (!!!) ja sorvin ääreen palataan maanantai-illalla. Mun ensimmäinen työmatka ulkomaille, innostuksen tasoa on varmaan vaikea arvata! Palataan siis asiaan ensi viikolla ja oikein mukavaa viikonloppua sinne ruudun taakse! :)

Uutuuden viehätyksestä

Oikeasti haluisin kirjoittaa ensivaikutelmista Uppsalassa ja uudessa työssä, mutta tuntuu ettei nämä kaksi kokonaista päivää täällä vielä ole tarpeeksi. Torstaina vois olla sen aika! Joten sen sijaan mietiskelin vähän uutuuden viehätystä ja elämän järjestämistä uudessa paikassa.

Oon joskus lukenut, että arkielämässäkään ei saisi urautua ja esimerkiksi kulkea aina samaa reittiä töihin tai kouluun tai käydä ostoksilla aina samassa ruokakaupassa. Jos näin tekee, menevät aivot ikäänkuin automaattiohjaukselle ja ihminenkin muuttuu passiiviseksi. Aika helposti tuollainen kuitenkin tapahtuu, koska useimmiten on vain yksi nopea reitti töihin tai yksi kauppa, jossa useimmiten on järkevä käydä. Uudessa kapungissa onkin ihana selvitellä niitä omia uusia lempparipaikkoja ja -reittejä ja luoda uusia rutiineja. Kaikki on uutta, ja pelkästään perusasioiden löytäminen vaatii erityistä ajattelua. On hassua, miten uuteen paikkaan muuttaessa yhtäkkiä tuntuu, ettei osaakaan esimerkiksi tehdä mitään ruokia! Mulla kävi juuri näin Granadassa ja täälläkään en toistaiseksi oo kokkaillut muuta kuin couscous-salaattia ja chiapuuroa. Ei jotenkaan osaa ajatella, että voisin tehdä täysin samoja kuin kotona vaan aivot menee ihan lukkoon, enkä edes muista, millaisia ruokia nyt yleensäkään on tapana syödä. Oon kuitenkin jo onnistunut löytämään erilaisia salaattibuffetteja, joissa voi koota itselleen sopivan salaattiannoksen ja kaikissa on juuri mua miellyttäviä raaka-aineita. Jee!

Uutuuden viehätystä täällä tosiaankin on ilmassa, niin töissä kuin muuallakin. Kaikki tuntuu hauskalta ja jännittävältä ja pelkästään kaduilla kävely, ihmisten bongailu ja kaupungin yleinen tutkiminen vie yllättävän paljon aikaa. Uuden oppiminen on niin koukuttavaa.. Ja samoin uudet kokemukset. Vaikka ne samalla voi aiheuttaa pelkoa ja väreitä, varsinkin jos ei oo tottunut laittamaan itseään uusiin tilanteisiin, on ne loppupeleissä tosi voimaa-antavia. Tällä hetkellä voin ihan suoraan sanoa, että vähän laittaa ärsyttämään, kun itse puhuu niin erilaista ruotsia kuin muut täällä ja välillä vielä tosi takellellen, kun aivot muutenkin on kaikesta uudesta niin kierroksilla. Nyt ei vaan auta kuin puhua ja sitten vielä puhua vähän lisää ja kuunnella, niin eiköhän taas hetken kuluttua huomaa, miten on oppinut ja tullut rohkeammaksi!

Terkkuja Uppsalasta!

Hej på er :)

Täällä tosiaan ollaan, Uppsalassa omassa uudessa asunnossa (huoneessa), tavarat paikoillaan ja hyvillä fiiliksillä aloittamassa tätä uutta seikkailua! Kaksi viime viikkoa on kulunut niin hullun nopeesti, että lähtö tänne tuli aika puskan takaa :D helmikuun lopussa sain varmistuksen paikasta ja maaliskuu meni siivillä kaikkea selvitellessä ja nyt sitten onkin huhtikuun alku ja maanantaina otetaan oma paikka haltuun toimistolla. Eilen pakattiin auto Turussa ja tultiin iltalaivalla yli. Auringonnousu tsekattiin Tukholmassa ja syötiin hulppea hotelliaamupala, jonka jälkeen suunnattiinkin tänne Uppsalaan.

Aamuaurinkoa Tukholmassa :)

Joku aiemmin sanoi mulle, että lähteminen on helpompaa kun sen on jo kerran aiemmin tehnyt mut en oikeestaan oo samaa mieltä! Se mikä oli helpompaa tällä kertaa, oli päätös lähtemisestä. Ekan kerran vaihtoon hakiessa ehdin perua ja muuttaa suunnitelmia monta kertaa ennen lopullista päätöstä. Tällä kertaa taas bongasin kiinnostavalta kuulostavan paikan ja päätin sen enempää asiaa miettimättä, selvittämättä tai pohtimatta panostaa kunnolla ja hakea paikkaa! Viime viikolla jännitys kohosi ihan huippuunsa ja vietin monta unetonta yötä miettien kaikkea tähän liittyvää. Vielä tänä aamuna Uppsalan lähestyessä ilmoitin, että kunpa ei vielä oltaisi perillä :D samaan hengeen vetoon kuitenkin todettiin autossa, että omalta mukavuusalueelta poistuminen on ainoa tapa kasvaa ja oppia. Mitään asiaa ei mun mielestä sen takia saa jättää tekemättä, että jännittää liikaa. Ja kuten monesti on tapana, kaikki mun huolen aiheet on tähän mennessä osoittautuneet turhiksi.

Käytiin syömässä italialaisessa ravintolassa vielä ennen Heinin ja isän lähtöä. Voin suositella lämpimästi! Herkkua ruokaa ja ihana italialainen tunnelma sekä hyvä palvelu :) Il forno italiano

Kävin myös moikkaamassa tänään tulevia työkavereita ja tutustumassa toimistotiloihin ja ensivaikutelma molemmista oli mitä parhain! Ihmiset on ihanan ystävällisiä ja avuliaita ja vaikutti iloisilta siitä, että oon saapunut ja toimisto puolestaan on mitä parhain kattoterasseineen ja keittiöineen. Fiilis tällä hetkellä on se, ettei malttaisi odottaa maanantaita. Niin siistiä päästä oppimaan uutta ja tekemään sitä, mikä oikeesti kiinnostaa! Uni velkaa on kuitenkin sen verran, että onneks huomenna saa nukkua ja levätä.. Joten nyt nukkumaan ja kerron lisää tulevasta työstä ja Uppsalasta huomenna :) toivottavasti kuvien kera, jos täällä paistaa aurinko!

I am the spring

Olis niin paljon sanottavaa keväästä, auringosta, onnellisuudesta, hetkistä, muutoksesta ja tulevaisuudesta etten tiedä mistä alottaisin tai oikeastaan mitä sanoisin. Pienet aurinkoiset hetket on tehnyt tästä viikosta erityisen ihanan. Kirkkaalta taivaalta paistava aurinko, joka lämmittää ja tuo lupauksen kesästä ja keväästä ja niiden tuomista seikkailuista. Kevät on aina sellainen hyvillä odotuksilla ja toiveilla täytetty ajanjakso, jossa aika jotenkin pysähtyy ennen kesän kuvoita. 

Viikon yksi lempihetkistä oli istuskella ihan omassa rauhassa erään, vielä suljetun, kesäravintolan edustaa kiertävällä puupenkillä joenvarrella auringonpaisteessa ja kuunnella musiikkia. Siinä hetkessä oli kaikki niin kohdallaan ja pystyi kerrankin olemaan täysin läsnä hetkessä. Ohi kävelevillä ihmisillä oli hymy kasvoilla ja yksi jos toinenkin pysähtyi ja jäi istuskelemaan ravintolan reunustalle. Oli ihana huomata, miten kaikki kiinnitti enemmän huomiota ympäristöönsä ja huomattuaan, miten nautiskeltavaa oli istua auringossa, liittyivät myös joukkoon. Kevään merkkejä oli muitakin. Joukko skeittipoikia harjasi asfalttia puhtaaksi hiekoituksesta ja harjoitteli temppuja, lähes jokainen pysähtyi sillalla ottamaan kuvia maisemasta ja narsisseista, ravintoloiden terasseja varovaisesti avattiin ja peittojen alla uskalsi jo nauttia iltapäiväkahvit. 

Tuli etuoikeutettu olo, kun saattoi viettää päivän parhaimmat hetket ulkona nauttien auringosta, kevään tuoksusta, hymyistä ja oikein kokea kevään parhaimmillaan. Ihana, miten moni oli lähtenyt ulos ja auringon tuoman riemun oikeasti saattoi huomata vastaantulijoista!

Kyllä, oon varsinainen kevätaddikti ja fiilistelijä. <3