Miten ristiriitaista on, että heti kun kirjoitin tuon edellisen postauksen, niin onkin ollut kevyt ja aurinkoinen fiilis. Se on juuri niin kuin sanoin; kunhan antaa luvan olla huono fiilis ja myöntää, ettei kaikki ole täydellistä, alkaakin asiat näyttää hyviltä eikä edes muista mikä oli huonosti. Tuntuu siltä, että on tehnyt sovinnon asian kanssa.
Tänään töiden jälkeen oli ihan täydellinen hetki. Menin pitkästä aikaa - siis varmasti ekaa kertaa moneen kuukauteen - istuskelemaan mun lempikahvilaan täällä ja tilasin maailman parhaan chailatten. Kahvilan sisustus on mitä ihanin ja siellä oli juuri silloin tosi rauhallinen hetik. Olin jo aiemmin mielessäni päättänyt, missä haluan istua ja suunnitella tulevaa syksyä. Suunnitelmat ei edennyt kauheasti, mutta tuli jotenkin levollinen olo. Kun lähdin kotiin päin, ulkona oli niin hassu sääilmiö. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, mutta samalla oli kauhea kaatosade! Odottelin siinä seinustan vierellä, kunnes pahin oli ohi ja lähdin kävelemään kotia kohti. Uppsala on viime päivinä näyttänyt taas niin suloiselta, että tekisi mieli ottaa kuvia koko ajan. Viimeksi eilen mietin, että jotkut rakannukset täällä on kuin suoraan Pariisista (vaikken siellä ole koskaan ollut).
Eilen yksi mun seuraamista bloggareista sanoi, että nauttii asioiden tekemisestä ihan vain itseään varten - "doing things by myself, just for myself". Ja se on juuri näin. Ehkä juuri sen takia tää päivä oli niin onnistunut. <3
Nyt pää tyynyyn ja kohti huomista työpäivää ennen viikonloppua. XX
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti