Heippahei sinne kaikille!
Pahoittelut pienestä radiohiljaisuudesta.. Viikon sisälle on mahtunut niin monia käänteitä ja asioita, jotka on aiheuttanut sen, ettei mulla oo ollut sanoja kirjoittaa eikä myöskään aikaa kirjoitella. On asioita, jotka vetää aivan hiljaiseksi ja pistää tajuamaan elämän rajallisuuden. Oon niin kiitollinen näistä ystävistä, joita oon täällä saanut. En olisi ikipäivänä uskonut, että täältä löytyisi niin huikeita tyyppejä, joiden tiedän olevan paikalla ja tukena tapahtui mitä tahansa.
Lähtölaskenta on nyt todenteolla alkanut. Monella on enää viikko täällä ja toisilla kaksi viikkoa. Ajan loppumisen huomaa monesta asiasta: olo on levoton ja tunteet kotiinlähdöstä menee vuoristorataa innostuksesta ahdistukseen, öisin uni ei tuu millään, kun päässä pyörii elämän suuret kysymykset, kyyneleet nousee silmiin ihan hölmöistä asioista, koko ajan ollaan menossa jonnekin ja tekemässä jotain yhdessä ja tapaamisissa yhä useammin esille otetaan Espanjan liput ja pienet muistovihkot, joihin kaikki kirjoittavat terveisiä ja viestejä toisilleen. Lempparisanonta tällä hetkellä on "See you tomorrow" "Hasta mañana, nos vemos" <3
Vieläkään en ihan suostu uskomaan, että kotiinpaluu on niin lähellä. Tai uskon ja tavallaan odotankin sitä, mutta se mitä en voi uskoa, on tän elämän loppuminen. Ei enää näitä katuja, näitä rutiineja, omaa pientä huonetta ja kämppiksiä, omaa treenisalia ja vakkaritunteja, ruokakaupan myyjiä ja ennenkaikkea näitä ystäviä, yhteisiä tapaksia, terassikahveja ja aamupaloja, retkiä ja opiskeluhetkiä. Eikä myöskään espanjalaista välittömyyttä ja temperamenttia, espanjankieltä ja lentäviä lausahduksia tai poskisuudelmia. Suoraan sanottuna kotiinpaluu jopa pelottaa mua, kulttuurishokki tulenee olemaan suurempi palatessa kuin lähtiessä.
Las niñas de Bib-Rabla // Roommates :)
Still finding new, awesome tapas places! Coffee and tinto de verano, que buena combinación! :D
Voisin jaaritella näitä ajatuksia loputtomiin, mutta nyt lienee sanottuna päällimmäiset ja suurimmat ajatukset. Huomenna ajattelin kirjoitella, miten juhannuksenvietto täällä sujui! Vaikka lähtökohdat juhannukseen oli kaikilla tavoin hyvin erilaiset kuin tavallisesti, meillä onnistui olemaan lopulta tosi kiva ja rauhaisa keskikesän viikonloppu. Joten siihen palataan huomenna! :)
So many things happened last week that I didn't have neither words nor time to write here. There are things that make you speechless and make you realize how unpredictable and fragile life is. I'm so grateful for all my friends here, never would I ever have believed that I would get to know such great people here. I know for sure they will support me and be on my side no matter what happens in life.
The countdown has now begun for real. Some have only one week and some two weeks left. And there are so many signs that tell you that the time is running out: certain restlessness, feelings that go like in a rollercoaster, sleepless nights wondering the big questions in life, tears in the most weirdest situations, meeting friends everyday and writing to each others spanish flags and little notebooks the last greetings and messages. Our favorite saying nowadays is "See you tomorrow" "Hasta mañana, nos vemos".
I still quite cannot believe that going home is so near. Or I believe it and also wait for it but what I cannot believe is that this life here is coming to an ending. No more these lovely streets, these routines, my own little room and roommates, my gym and favourite classes, all the shops and sellers and most important of all no more these friends, tapas nights, trips, coffee or breakfast on the terrace and study circles. No more spanish lifestyle, language or sayings or kisses. To be honest, I think the cultural shock will be worse when I return to Finland than what it was when I came here.
I could talk about these things forever but now the most is said. Tomorrow I will write about our midsummer here. Even though the midsummer was very different in every possible way, it turned out well. We had a nice and peaceful midsummer weekend. So tomorrow more about that! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti