Nyt on kotiuduttu Afrikan-seikkailulta ja ei voi muuta sanoa, kuin huikea reissu!! Kolme päivää nyt on aivan liian vähän aikaa viettää Marokossa, mutta niin lyhyeksi ajaksi koettiin ja nähtiin aivan valtavasti. Marokko teki muhun todellakin vaikutuksen kulttuuriltaan, maisemiltaan ja erilaisuudeltaan. Henkeäsalpaavia maisemia ja paikkoja, niin erilainen elämäntapa ja kaikki se väriloisto... Sanoilla on vaikea kuvailla reissua ja mikä siitä teki niin erityisen. Se fiilis vaan on koettava! Jaan matkakertomuksen ja kuvat ainakin kahteen, koska tästä ekastakin tulee romaani.. ;)
Ahora he regresado de nuestro viaje a África. Era un viaje maravilloso!! No tengo palabras a describir lo todo.. Tres dias no esta suficiente para estar en Marruecos pero hemos visto un monton de cosas! La cultura tan diferente, el paisaje tan bonito y el estilo de vida.. Y todos los colores. Esta increíble! Este vez voy a escribir solo fines porque hay muchísimas cosas a decir. Pero luego voy a hacer también un otro "post" de Marruecos y entonces escribo en español :) si queréis podéis probar a usar Google translate para leer también este texto! ;)
Matka alkoi 4.30 Granadasta kohti Algecirasia, josta otettiin lautta kohti Ceutaa ja Afrikkaa. Uskomatonta, että Granadasta pääsee alle viidessä tunnissa Afrikkaan kun taas esimerkiksi Barcelonaan kestää 10 tuntia.. Ceutahan on vielä Espanjaa, joten ajettiin kaupungin läpi rajalle ja siellä passien yms muiden papereiden kanssa kesti hetki. Tosi sujuvasti meni, olin odottanut paljon enemmän sähläyksiä. Toisaalta meillä mukana oli paikallinen opas ja yksi matkan järjestäjistä on kotoisin Marokosta, joten luultavasti tästä syystä vältyttiin ylimääräiseltä odotukselta. Mulla oli aitiopaikka nähdä kaikki, koska istuin ihan etupenkissä. Rajan ylityksen jälkeen oltiin Afrikassa virallisesti ja matka jatkui merenrantakylä Martilin kautta Tetuániin.
Oli niin hassua nähdä kaikkialla naisia kaavuissa ja huiveissa ja niin, että se on täysin normaalia ja enemmistön tyyli. Monilla oli niin upeita värejä ja kuviointeja, ihastelin niitä koko viikonlopun. Ei mitään mustia ja harmaita vaan sinistä, turkoosia, pinkkiä... Toinen mitä oli outoa nähdä, oli ettei modernin keskustan alueella näkynyt naisia paljon ollenkaan. Kahvilat olivat täynnä miehiä, jotka istuivat rivissä katsomassa ohikulkijoita. Perinteisesti/vanhoina aikoina kahviloissa saivat kuulemma istua vain miehet ja sen sijaan naisent, jotka siellä istuivat olivat huonomaineisia.. Mahtaako tämä sitten vieläkin vaikuttaa vai mikä!
Tetuanissa kierreltiin kaupungin antiikkisessa osassa eli Medinassa, joka oli niin sokkeloinen etten yksin olisi ikinä lähtenyt sinne. Meillä oli jopa kaksi opasta tässä vaiheessa, jotta varmasti kaikki pysyy mutkissa ja pikkukujilla mukana. Kujien sokkeloissa oli ties mitä, vihanneksia, hedelmiä ja kaloja myynnissä, eläviä kanoja (painajainen), suutareita, värien myyjiä ja mentiin jopa alueelle, jossa kuivatetaan ja värjätään nahkaa paikallisia nahkatuotteita varten. Oli todella avartavaa ja pisti miettimään, kuinka paljon vaivaa yhden laukun tekemiseen esimerkiksi menee. Tämän takia en ainakaan halunnut tinkiä hintoja todella alas myöhemmin ostaessani laukkua, sillä työpanos on aika suuri..
Mintunlehtiä helpottamaan tuolla nahkan työstöalueella olevaa hajua..
Lauantain herätys oli aikaisin ja lähdettiin kohti superkaunista merenrannalla olevaa pikkukaupunkia nimeltä Assilah. Täällä kierreltiin myös antiikkisessa kaupunginosassa, ihasteltiin maalattuja ovia, arkkitehtuuria, upeaa merimaisemaa ja tunnelmallista pikkukaupunkia. Tää oli ehkä mun lemppari kaupungeista.. Tai Chefchaouen.. En osaa päättää. Jatkettiin matkaa Tangeriin, jossa päivä jatkui saman kaavan mukaan. Eli ensin kiertelyä vanhassa kaupunginosassa ja sitten modernissa. Löydettiin kauppa, joka oli luin Aladinista! Taikalamppuja, kulhoja, veistoksia.. Ja täydellinen puuarkku mun kotiin, mitä en tietenkään pystynyt kuljettaa. Jokaiseen päivään kuului myös lounas ja päivällinen, joilla syötiin perinteistä marokkolaisruokaa ja nähtiin perinteisiä esityksiä. Perinteiseen ruokaan kuuluu mausteet, paljon vihanneksia, oliiveja sekä lihana kana ja lammas. Jälkiruuaksi minttuteetä ja keksejä. Tangerissa tehtiin kiertoajelu myös kaupungin rikkaassa osassa.. Palatsia palatsin perään.. Aikamoinen kontrasti siihen vanhaan kaupunginosaan verrattuna! Käytiin myös näköalapaikalla, jossa näkee Atlantin ja Välimeren kohtaamispaikan. Tai eihän sitä oikeastaan näe. :D
Lauantai-iltana oli yksi odotetuista hetkistä, kun päästiin kameli"ratsastukselle" rannalla illan hämärtyessä. Mua alkoi aivan sairaasti jännittää ja meninkin viimeisten joukossa kamelin selkään. En tiiä miksi, koska aluksi ei yhtään jännittänyt mutta kun hyppäsin pois selästä (okei meinasin lentää kamelin pään yli, koska se niin yhtäkkiä polvistui) niin tärisi kädet ja jalat niin paljon ettei selfiestä kamelin kanssa meinannut tulla mitään. :D mut oli siistiä, olisin voinut uudelleenkin mennä! Hotellilla pidettiin pieni Botellon Jonathanin huoneessa ja pelattiin erilaisia juomapelejä, joten nyt mulla on varastossa monta ;) aamun 07.00 herätys johti siihen, että iltaa jatkettiin vain muutaman viinilasin voimin kolmeen asti hahah. Jännä juttu, ainoa kaupunki mistä pystyi ostaa mitään alkoholia oli Tanger ja esim Tetuanissa ei ollut yhtään yökerhoa.. Sekin laittoi miettimään tätä länsimaiden kulttuuria!
Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä Chefchaouen. Sininen kaupunki, johon ulkopuolisilla ei alunperin ollut pääsyä sallittu. Aivan ihana pienkaupunki vuorien keskellä! Nimi tarkoittaa "look at the horns" ja sillä viitataan kaupunkia varjostaviin kahteen vuoreen, jotka ovat kuin vuohensarvet. Niin kaunis ja omaalatuinen kaupunki! Käytiin esimerkiksi paikallisessa yrityksessä, joka tekee käsin mattoja, huiveja ja kankaita. Olisin halunnut ostaa yhden niin kauniin, vaalean maton, jolla oli uskomaton hinta 35 euroa, mutta en keksinyt äkkiseltään miten sen olisi raahannut pienestä kylästä takasin Granadaan ja myöhemmin Suomeen. Täytyy toivoa, että joskus vielä tulee vastaan. Chefchaouenin alue on muuten yksi suurimmista cannabisin tuottajista.. Kuulemma sen kaupankäynti ja käyttö on kielletty maassa, mutta kylän sisällä ei. En oikein tajunnut, miten tää käytännössä toimii, mutta näin opas kertoi. Iltapäivällä olikin jo aika lähteä palaamaan kohti Ceutaa ja Espanjaa. Paluumatka meni sujuvasti vähän väsyneissä tunnelmissa ja kotona oltiin yhden jälkeen yöllä. Granadan päässä odotti kamalin vesisade ikinä. Se veden määrä oli jo jotain aivan naurettavaa. Minuutti ulkona ja olin aivan läpimärkä..
Vaikka meidän reissu sujui hyvin enkä kokenut oloa mitenkään uhatuksi tai vaarallisia tilanteita ei kohdattu, on meno Afrikassa kuitenkin aivan eri ja villiä. Naisena en uskaltaisi yksin liikkua, nyttenkin koko ajan ryhmässä tai ainakin yhden miehen kanssa. Miehien katseet ja katumyyjien ahdistelu oli toisinaan niin läpitunkevaa, että yksin olisi ollut todella epämiellytävää. Pääsin myös todistamaan, ettei salamatkustus ole mikään legenda. Oltiin lähdössä bussilla takaisin Tetuaniin, kun yhtäkkiä huomattiin että bussin alle on kauhealla vauhdilla menossa viisi jätkää. Osa oli jo ehtinyt alle piiloon, mutta osasta näkyi vielä pää tai kädet... Ei siinä muuta, bussikuski, opas ja muutama muu lähti ulos huutamaan ja repimään jätkiä pois ja nopeasti he lähtivätkin, sillä meidän opas itseasissa oli oikeasti poliisi, joka koko ajan kulki meidän mukana varmistamassa, että kaikki sujuu. Muutama jätkistä kuitenkin yritti vielä roikkua hetken bussintakaikkunassa, mutta luovutti melko nopeasti. Ilmeisesti he olivat huomanneet, että me ollaan Euroopasta ja olisivat halunneet salamatkustaa meidän bussissa. Ei kuulemma ole mitenkään erikoista. Mutta oli todella hurja nähdä tällaista ihan oikeasti!!
Matka oli kuitenkin a-i-v-a-n huikea! EN olisi voinut enempää toivoa, paitsi että olisi oltu pidempi aika. Täyskymppi! Ja tämän reissun perusteella oon ihastunut Afrikkaan ja haluan ehdottomasti uudelleen. Marrakesh, Capetown... Saa nähdä koska mutta varmasti joskus ja toivottavasti lähitulevaisuudessa! :)
Adiós! Hasta luego África!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti